Blogi: Vinkkejä järjestelmäkouluttajalle osa 3

Eri tahtiin etenevät oppilaat aiheuttavat usein päänvaivaa järjestelmäkouluttajalle. Pitäisikö edetä hitaimman vai nopeimman mukaan, tai oman agendan mukaan?

Varsinkin järjestelmäkoulutuksissa voi olla haasteena oppilaiden vaihteleva etenemistahti. Sekä ohjeiden vastaanottamisessa, tehtävien tekemisessä, että oppimisessa on paljon yksilöllisiä eroja. Etenemistahtiin vaikuttaa moni seikka, mm. aiempi osaaminen, osallistujien innostus ja motivaatio,  tehtävän laajuus, oma vireystila, vuorokauden aika, oppimistyyli, jne..

Suunnittele järjestelmäkoulutuksesi tavoite edellä – ei agenda edellä!

Kouluttajan tulisi hetkeksi hypätä pois siitä ajatuksesta, että koulutuksessa pitäisi ehtiä hinnalla millä hyvänsä juosta koko aineisto läpi. Pääasiallisena tavoitteena tulisi olla oppiminen ja osaaminen, ei läpikäyty agenda. Kirjoita vaikka paperille, mitä haluaisit, että oppilaat osaavat koulutuksesi jälkeen ja miten käyttävät oppimaansa. Mikä on tämän järjestelmäkoulutuksen tavoite ja miten varmistat, että kaikki pääsevät vähintään asettamaasi minimitavoitteeseen?

Miten voit opettaa tehokkaasti ryhmää, jossa on eri tahtisia oppijoita?

Seuraavassa muutamia ehdotuksia, joita voit testata omissa järjestelmäkoulutuksissasi, tai joista voit muokata omaan opetukseen sopivia menetelmiä:

1. Ennakkotehtävät ja ennakkovalmistautuminen:
   Vapaaehtoinen etukäteisvalmistelu mahdollistaa nopeamman pääsyn mukaan muiden tahtiin aremmille ja hitaammille osallistujille – sekä niille, jotka haluavat kerrata asioita ennen koulutusta. Kerro etukäteen ennen koulutusta mitä kohtia koulutuksessa opiskellaan ja mitkä ovat ennakko-osaamisoletukset. Voit myös lähettää koulutuksessa tehtäviä harjoituksia jo etukäteen katsottaviksi.
   
   
2. Käänteinen oppiminen (Flipped Learning)
   Teoria opiskellaan ensin omaan tahtiin itsenäisesti ja sen jälkeen harjoitellaan koulutuksessa. Opeteltava materiaali lähetetään oppilaille etukäteen opiskeltavaksi. Esimerkiksi videot, manuaalit, mikro-oppimismateriaalit opettavat asian teoriassa. Ennen koulutusta on pieni osaamiskoe, jolla varmistetaan, että oppilas on opetellut tietyt kokonaisuudet. Itse koulutuksessa keskitytään tämän jälkeen enemmänkin kertaukseen, reflektointiin, taitojen syventämiseen ja käytännön harjoituksiin. Kouluttajan rooli muuttuu tiedon kaatajasta oppaaksi kohti tiedon käyttöä työtilanteissa.
   
   
3. Pareittain tehtävät harjoitukset:
   Laita oppilaat harjoituksen ajaksi pareittain. Yhdessä on helpompi miettiä, etsiä tietoa ja myös kysyä kouluttajalta. Vaihtele pareja koulutuksen aikana.
   
   
4. Kolmen hengen ryhmä (opettaja, oppilas, tarkastaja):
   Tämä on erittäin toimiva ja tehokas oppimismuoto. Harjoituksessa yksi henkilö opettaa toiselle jonkin asian ja kolmas tarkistaa materiaalista, että asiat opetetaan oikein ja auttaa tarvittaessa. Rooleja ja opetettavaa asiaa vaihdetaan, niin että kaikki ovat jokaisessa roolissa.
   
   
5. Kolme harjoitusta, joista tehdään 1-3:
   Harjoitukselle annetaan tietty aika (esim. 20 minuuttia). Oppijat voivat itse valita tekevätkö sinä aikana yhden harjoituksen rauhassa, vai 2 tai 3 harjoitusta nopeammin.
   
   
6. Muita toimivia menetelmiä:
   • Lisätehtävät niille, jotka ovat valmiita
   • 3 tehtävää ja tauko
   • 3 tasoryhmää
   • 2 eri koulutusta
   • Orientaatiokoulutus
   • Mikro-oppiminen

Jos nämä menetelmät eivät ole sinulle tuttuja, tai jos haluat oppia vielä lisää uusia menetelmiä, tervetuloa mukaan kouluttajakoulutuksiimme hakemaan lisäideoita, joilla toteutat toimivampia järjestelmäkoulutuksia. Ideoidaan  yhdessä lisää aktiviteetteja ja keinoja, jotka sopivat sinun koulutuksiisi.
Haluatko kuulla yritykselle räätälöidystä järjestelmäkoulutuksesta? Tutustu kouluttajakoulutuksiimme.

😊 Selene Marckwort